Sunnuntaina lähdettiin 12 aikaan päivällä junailemaan kohti Rotterdamia. Rotterdamissahan oltiin jo molemmat käyty, mä jopa kahdesti, mutta tällä kertaa ei tarkoituksena ollukkaan mennä katteleen nähtävyyksiä tai tutustumaan kaupunkiin. Tän reissun tarkotus oli vain ja ainoastaan mennä syömään taas sitä taivaallista Club Sandwichia, mitä syötiin ekalla kerralla Rotterdamissa. Ei varmaankaan monet lähtis kolmen tunnin junamatkan päähän vain leivän takia, mutta me lähdettiin!
| Siinä se nyt on! Miian leipä... |
| ... Ja mun leipä, josta oon noukkinu tietty kananmunat pois! |
No okei, ei meidän reissun syynä aivan pelkästään tuo leipä ollut. Meidän piti nimittäin illaksi mennä Amsterdamiin, josta lähtis meidän bussi Pariisiin. Mutta koska meillä oli ne halvalla ostetut junaliput, joilla saa matkustaa koko päivän niin paljon kun vaan ehtii, tuntu meistä tuhlaukselta mennä vaan suoraan illalla Amsterdamiin. Niinpä päätettiin tehdä pieni detour johonkin ja koska noi leivät oli molemmilla jääny mieleen yhtenä parhaana ruokakokemuksena täällä, niin päätettiin käydä testaamassa, oisko ne edelleen niin hyviä kun on muisteltu.
Olihan se hyvää edelleen, mutta ei kuitenkaan niin supermahtavaa tällä kertaa, että enää tarviis sen takia takasin reissata! :D (Mutta jos joku joskus eksyy Rotterdamiin, niin Beurs-nimisestä ravintolasta sitä saa!) Selitettiin myös meidän tarjoilijalle, et oltiin tultu Rotterdamiin ihan vaan ton leivän takia, mut se ei tainnu oikein tajuta. Pilkkas vaan meidän hollannin ääntämystä! :D
Koska meillä oli vielä paljon aikaa ennen kun meidän tarttis jatkaa matkaa, käytiin vähän shoppailemassa. Näytin Miialle yhden maanalaisen shoppailualueen, joka oltiin missattu sillon ekalla kerralla. Mun tarkotuksena oli ettiä talvitakki Pariisista, mutta kun löysin täydellisen jo täältä, niin en viittinyt riskeerata ettei sitä löytyiskään muualta, joten ostin sen raahattavakseni jo nyt.
| Testailin baskereita ja yritin pariisilaistua, mut se ei oikein luonnistunu multa. |
| Mustakaan ei ollu parempi. |
| Tuo kauppa, mistä ostin takkini, oli aivan ihana! Ihana sisustus ja ihania vaatteita! |
Sitten lähdettiinkin jo juna-asemalle ja otettiin juna kohti Amsterdamia. Onneks oltiin varattu matkustamiseen paljon aikaa, koska vaikka Rotterdamista Amsterdamiin menee junalla vaan tunti, meni meillä paljon kauemmin tohon matkaan, koska siellä oli jotain ratoja poikki tai jotain ja meidän pitikin vaihdella junia ja kaikkea muuta mukavaa. Ainiin! Ja oltiin koko ajan eletty siinä uskossa, et meidän bussi lähtee 23.30. Rotterdamin juna-asemalla kuitenkin aateltiin tarkistaa se lähtöaika ja se olikin 23.00!
Päästiin kuitenkin Amsterdamiin ihan ajoissa, haettiin eväitä bussimatkalle ja suunnistettiin ratikalla bussiasemalle. Sielläkin oltiin niin ajoissa (jotain puoltoista tuntia ennen bussin lähtöö), et oltiin aivan ekoja ja kerettiin jo kaveerata sen aseman työntekijän ja bussikuskinkin kanssa. Ja onneks olin muuten ostanu sen talvitakin jo nyt, koska tuolla bussiasemalla ei ollu mitään sisätiloja, vaan ulkona ooteltiin. Eikä siellä ollu edes muuta vessaa, kun niitten työntekijöitten, mut koska oltiin tutustuttu siihen asemamieheen, se päästi meidät niiden vessaan. Muita matkustajia sinne ei päästettykkään, hah!
| Haettiin kaakaota ja ihanaa juustokakkua Starbucksista ja kerrankin joku siellä osas kirjottaa mun nimen! |
![]() |
| Me bussissa! |
Sitten päästiin bussiin lämpöseen. Koska oltiin oltu ekoja, päästiin lähes ekana bussiin ja saatiin varata parhaat paikat! Vähän meinas yhdessä vaiheessa kuitenkin jännittää valittiinko sittenkin huonot paikat, kun jotkut ihmiset VAUVANSA kanssa etti paikkoja. Luojan kiitos ne meni kuitenkin jonnekkin kauas meistä, mutta silti... kuka lähtee VAUVAN kanssa seittemän tunnin bussimatkalle!!! Kyllähän sen nyt tietää, että se itkee ja rääkyy ja pitää kaikkia hereillä. Tuolla kun varmaan suurin osa halus nukkua, yöllä kun matkustettiin.
Vähän jännitti myös kun meidän viereen istu espanjalaisia. Ne kun ei tunnetusti mitään hiljasinta porukkaa kanssa oo. Meitä myös aluks nauratti, kun niillä oli ainakin kaks samannimistä tyyppiä matkassa, kun meidän luokkalaiset. Ei kyllä enää siinä vaiheessa naurattanu, kun oli kuullu sitä yhtä nimeä 10 000 kertaa ton matkan aikana. Onneks nekin kuitenkin nukahti jossain vaiheessa.
Ollaanpa muuten nyt käyty Brysselissäkin kaks kertaa! Tällä kertaa ei kyllä astuttu edes bussista ulos, mutta siellä oli kuitenkin yks pysäkki ja oltiin jopa hereillä! Muuten matka meni aikalailla nukkumista yrittäessä ja jonkinlaisessa puoliunessa. Aamulla kuuden aikaan oltiinkin sitten Pariisissa!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti